7. 3 Vieraat kielet

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

MIKKELIN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA

Mikkelin kaupungin opetustoimen kieliohjelman yleisenä tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille monipuoliset kielenoppimismahdollisuudet kohtuullisin kustannuksin ja turvata kielen opiskelun jatkuvuus kouluasteelta toiselle siirryttäessä.

TAVOITTEET MIKKELISSÄ

1. Kielten opiskelusta, sisällöistä ja opiskelun jatkamisesta tiedotetaan tasapuolisesti.

2. Kielitarjonta vapaaehtoisessa A-kielessä pyritään säilyttämään monipuolisena.

3. Opetussuunnitelman perusteissa mainitut aihekokonaisuudet sisältyvät kunkin opetettavan kielen opetussuunnitelman sisältöihin.

4. Kieltenopetusta kehitetään yhteistyössä perusopetuksen, lukioiden, aikuislinjan, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä toisen asteen oppilaitosten kesken ja järjestetään mahdollisuuksia opiskella harvinaisempia vieraita kieliä.

5. Kielenopetuksen tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä.

6. Kansainvälistä opettaja- ja oppilas/opiskelijavaihtoa lisätään.

7. Kouluilla on mahdollisuus käynnistää ja toteuttaa vieraalla kielellä annettavaa opetusta, kielikylpyjä ja kielisuihkuja niistä annettujen ohjeiden mukaan ylläpitäjän erillispäätöksillä.

KIELIOHJELMA

A - kieli: englannin kieli (EN) on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 3. vuosiluokalla.

Vapaaehtoinen A- kieli: ranska (RA), saksa (SA) ja venäjä (VE) ovat oppilaalle vapaaehtoisia kieliä, jotka alkavat perusopetuksen 4. vuosiluokalla.

Vapaaehtoisen A-kielen opetuksen järjestämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

- Vapaaehtoisia A – kieliä tarjotaan kaikissa kouluissa.

- Opetus voidaan järjestää perustellusta syystä toissijaisesti myös yhdysluokkaopetuksena.

- Järjestelyt on toteutettava mahdollisimman taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

- Välituntikuljetuksia ei järjestetä koulualuetta laajemmin.

- Vapaaehtoisen A – kielen valinta on oppilasta sitova koko perusopetuksen ajan ja se on ensisijainen valinnaisaine suhteessa muihin valinnaisaineisiin.

- Vapaaehtoisen A – kielen opetuksen jatkuvuus turvataan.

Edellä mainituista periaatteista voidaan poiketa vain lautakunnan erillispäätöksellä.

B1 - kieli: ruotsin kieli (RU) on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 7. vuosiluokalla.

Valinnainen B2- kieli: saksa (SA), ranska (RA) tai venäjä (VE) on oppilaalle valinnainen kieli, joka alkaa perusopetuksen 8. vuosiluokalla.

Opetusryhmän minimikoko on 12 oppilasta.

Valinnainen B3 – kieli: saksa (SA), ranska (RA), venäjä (VE) tai muu kieli on lukiossa alkava valinnainen kieli koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa päätettävällä tavalla.

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUS (LYSEON LUKION AIKUISLINJA JA OTAVAN OPISTO)

A- ja B-kielinä voidaan opiskella EN/SA/RA/VE/ESP (espanja)/ITA (italia) tai jotakin muuta kieltä opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

TIEDOTTAMINEN

Kielten opiskelu mahdollisuuksista, niiden jatkuvuudesta ja järjestämisperiaatteista tulee tiedottaa hyvissä ajoin ennen kutakin valinta-ajankohtaa.

Vastuu tiedottamisesta on opetuksen järjestäjällä, kullakin koululla ja vapaaehtoisen A-kielen opetuksen osalta myös alueiden kouluilla yhteisesti.

KIELENOPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN

Perusopetuksen oppilas voidaan vapauttaa kielenopetuksesta lainsäädännön antamin perustein huoltajan anomuksesta. Vapautuksen myöntää koulun rehtori kuultuaan oppilasta, huoltajaa ja asianomaista kielen opettajaa.

A-KIELI

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1−2

Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET

Oppilas

· tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä

· rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä

· saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille

· kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

· Jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu

· ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit

· kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa.

A- KIELI ENGLANTI

VUOSILUOKAT 3−6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET

Kielitaito

Oppilas oppii

· kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

· ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

· kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

· tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin

· viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.

· arvostamaan omaa kulttuuriaan

· tunnistamaan oman ja kohdekulttuurin välisiä eroja ja samankaltaisuuksia

· arvostamaan kulttuurien välisiä eroja rikkautena

· ymmärtämään kielitaidon merkityksen osana kansainvälistä vuorovaikutusta

· käyttämään keskustelussa englanninkieliselle kulttuurille ominaisia ilmaisuja

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

· toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

· käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa

· käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

· käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan

· tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

Opiskelustrategiat

3.lk Oppilas oppii

· huolehtimaan työvälineistään ja kotitehtävistään

· työskentelemään parin kanssa ja ryhmässä

· ymmärtämään säännöllisesti tehtyjen kotitehtävien merkityksen kielenopiskelussa

· käyttämään oppikirjaansa tiedonhankinnassa

· harjoittelemaan sanastoa

· tunnistamaan sanoja kirjoitetussa ja puhutussa muodossa

· tunnistamaan tavallisimmat äännemerkit

· arvioimaan jonkin verran omaa oppimistaan

4. lk Oppilas oppii edellisten lisäksi

· elaboroimaan sanastoa

· ymmärtämään jonkin verran puhuttua ja kirjoitettua kieltä

· reagoimaan kohdekielellä ohjatuissa tilanteissa

· työskentelemään tavoitteen suuntaisesti

· arvioimaan omaa oppimistaan ja ymmärtämään oman työskentelyn vaikutuksen oppimistuloksiin

5.lk Oppilas oppii edellisten lisäksi

· tuottamaan kieltä vapaammin ja itsenäisemmin

· ymmärtämään syvällisemmin kielen sääntöjä ja soveltamaan niitä

· kirjoittamaan kieltä sanelun mukaan

· hakemaan tietoa oppikirjan lisäksi muista tietolähteistä

· arvioimaan omaa oppimistaan ja ottamaan vastuuta omasta työskentelystä

6. lk Oppilas oppii edellisten lisäksi

· tunnistamaan kielen eri rekistereitä

· luovaa kielenkäyttöä eri tilanteissa

· työskentelemään itsenäisesti

· asettamaan itselleen realistisia tavoitteita ja arvioimaan oman työnsä merkityksen tavoitteiden saavuttamisessa

· tunnistamaan itselleen sopivan oppimistyylin ja soveltamaan sitä omaan opiskeluunsa

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

· lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet

· koulu ja oppilastoverit sekä opettajat

· asuminen maalla ja kaupungissa

· ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot

· asioiminen erilaisissa tilanteissa

· perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa

Rakenteet

· viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi

· tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan

Viestintästrategiat

· puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen

· rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

· omien viestien suunnittelu

· puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa

· kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

Taulukkojen sisällöt ovat esimerkinomaisia ja voivat yksittäisten tilanteiden, rakenteiden ja aihepiirien osalta vaihdella vuosiluokittain opetusjärjestelyistä riippuen.

Työtavat vuosiluokat 3-6

· toiminnalliset työtavat

· pelit, leikit, laulut, lorut

· kuuntelu, toistaminen, sanelu, käännös

· työskentely parin kanssa ja ryhmässä, itsenäinen työskentely

· haastattelu

· dramatisointi

· elaborointi

· tietokoneavusteinen työskentely

· salkkutyöt, projektit, ryhmätyöt

Arviointi

Arvioinnin perustana on oppilaan kokonaisosaaminen, oppisisältöjen hallinta sekä lukukauden aikana tapahtuva jatkuva näyttö, joka tarkoittaa tuntiaktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoa annettujen tehtävien suorittamisesta.

Arvioinnin tukena käytetään erityyppisiä kokeita. Samalla pyritään kehittämään oppilaan taitoa asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida omaa suoritustaan ja työskentelyään.

3. lk Arviointi painottuu tuntitilanteissa toimimiseen. Tavoitteista arvioidaan lähinnä puheen ymmärtämistä, ääntämistä ja sanaston hallintaa.

4. lk Arviointi painottuu suulliseen kielitaitoon. Edellisten lisäksi arvioidaan luetun ymmärtämistä, oman puheen tuottamista ja jonkin verran kirjoittamista.

5. lk Kirjallisen tuottamisen osuus arvioinnissa lisääntyy. Edellisten lisäksi arvioidaan rakenteiden hallintaa.

6. lk Edellisten lisäksi arvioinnissa painotetaan sanaston ja rakenteiden soveltamista omissa tuotoksissa.

---

lähetä kommentti Otsikko: Kommentti: